Käännä sivua nurkasta hiirellä vetämällä, nuolinäppäimillä, klikkaamalla etusivun kuvaa tai kuvaketta kirjan yläpuolella.
Hannupekan sivut
Tämä sivu: www.huovilainen.fi
Sivu Lahden kansainvälisestä urkuviikosta: www.urkuviikko.fi.
Käännä sivua nurkasta hiirellä vetämällä, nuolinäppäimillä, klikkaamalla etusivun kuvaa tai kuvaketta kirjan yläpuolella.
Tervetuloa kotisivulleni
Olen entinen toimittaja, tuottaja ja valokuvaaja. Sairaus pysäytti työnteon vuosituhannen alkupuolella. Nykyisin päiväni kuluvat ystävien ja tietokoneen parissa. Koneella tykkään etenkin rakennella erilaisia nettisivuja. Musiikki ja valokuvaus ovat säilyttäneet mielenkiintonsa vaikka en enää itse soita enkä kuvaa. Yhteiskunnallista vaikuttamista harrastan Lahden vihreiden jäsenenä, jota kautta myös kuulun kaupungin edustajana Lahden kansainvälisen urkuviikon hallitukseen.
Tämän sivun historia
|
Ystäväni Aulis "Aukku" Parviainen sai minut innostumaan sivun tekemisestä internetiin aikana, jolloin nettisivut olivat vielä harvinaisia, etenkin yksityiset sellaiset
|
Minä ja tietokone
80-luvulla suunnittelin uranvaihtoa ja osallistuin atk-koulutukseen. Minusta piti tulla suunnittelija-ohjelmoija. Jälkimmäinen osa olikin kuin minulle tehty ja pian puhuin sujuvasti neljää eri ohjelmointikieltä. Suunnittelussa sen sijaan oli pieni pakkopullan maku. Hauskuus katosi myös ohjelmoinnista kun piti ruveta vääntämään konekielistä koodia. En usko, että koskaan tajusin kunnolla koko konekielen ideaa.
Kun sitten minulle avautui mahdollisuus kokeilla radiotyötä huomasin sen olevan todellinen kotini. Haaveet uranvaihdosta saivat jäädä. Kiinnostus tietokoneisiin kuitenkin säilyi, vaikka opitut tiedot vanhenivatkin ja muuttuivat vauhdilla. Täytyy muistaa, että opiskeluaikanani koneissa oli yksivärinen näyttö ja hiirtä oltiin vasta keksimässä.
Tänä päivänä olen kiinnostunut erilaisten nettisivujen laadinnasta. Niitä teen php-kielen johdannaisen Joomla-julkaisujärjestelmän avulla.
Tässä tämän päivän lasten mielipiteitä tietokoneista, joilla minä aikanaan oppini sain:
Elokuvat
Kun olin pieni maailmassa ei ollut televisiota - videoista nyt puhumattakaan. Kaupungin kuudessa elokuvateatterissa pyöri jokaisessa kaksi näytöstä illassa ja sunnuntaisin oli myös päivänäytöksiä. Viime mainittuihin kuuluivat myös erityiset lastennäytökset. Sain joka viikko rahaa elokuvissa käymiseen. Yhdellä markalla sai elokuvalipun ja rahaa jäi vielä karkkiaskiin.
Varsinaisia lasten elokuvia ei ollut. Näytöksissä keskityttiin komedioihin, kepeisiin seikkailuihin, koko perheen viihteeseen, piirrettyihin ja luontofilmeihin. Tutuiksi tulivat muun muassa Ohukainen ja Paksukainen, Charlie Chaplin, Rin tin tin, lännenfilmit ja laaja Disney-tuotanto. Olin elokuvafriikki jo kymmenvuotiaana.
Stan Laurel ja Oliver Hardy eli Ohukainen ja Paksukainen
Vuosien mittaan suosikeiksini muodostui kolme varsin erilaista elokuvaa.
Ykkössijasta kilpailevat Kubrickin 2001-avaruusseikkailu ja Disneyn Fantasia. Kolmatta sijaa pitää Billy Wilderin Avanti.
2001 - avaruusseikkailu
Stanley Kubrickin klassinen tieteiselokuva vuodelta 1968, ajalta ennen tietokoneita jolloin kaikki tehtiin lavasteiden ja pienoismallien avulla. Verkkaisesti etenevä elokuva on saavuttanut myös taidepiirien arvostuksen. Filmissä on kolme osaa, joista vain keskimmäisessä noudatetaan normaalia elokuvakerrontaa vuorosanoineen.
Fantasia
Fantasia on Walt Disneyn kunnianhimoinen yritys yhdistää piirroselokuva ja klassinen musiikki. Elokuvassa kuullaan kahden tunnin ajan klassista musiikkia, johon Disneyn piirtäjät saivat laatia mieleisensä sisällön. Joissakin kappaleissa on noudatettu sävellyksen alkuperäistä ideaa kuten oopperabaletissa Tuntien tanssi (jossa tosin ballerinoina ovat pulskat virtahevot partnereinaan hoikat alligaattorit) kun taas baletissa Kevätuhri ei nähdä yhtään tanssia mutta kerrotaan koko maapallon historia.
Filmissä musiikin soittaa Philadelphia orkesteri johtajanaan Leopold Stokowski. Teknisesti vuonna 1940 valmistunut elokuva on edellä aikaansa. Se on värielokuva ja varustettu stereoäänellä.
Avanti
Komedia Avanti ei kuulu Billy Wilderin tunnetuimpiin töihin. Itse olen vuosi vuodelta alkanut arvostamaan yhä enemmän sen sujuvaa juonta, komeaa kuvausta ja sivurooleja myöten hyvää näyttelemistä. Elokuva keräsi aikoinaan viisi golden globe- palkintoa, muun muassa paras miespääosa (Jack Lemmon) ja paras naispääosa (Juliet Mills).
Filmi on perinteinen komedia, ei siis mikään kuoliaaksinaurattaja. Päätarinan ohessa nähdään maittavaa niin amerikkalaisen kuin italialaisenkin elämäntyylin arvostelua.
Matteuksen evankeliumi
Matteuksen evankeliumi on tekotavaltaan niin erilainen, ettei sitä pysty vertailemaan muihin elokuviin jonka vuoksi en ole antanut sille listasijoitusta. Yhtä kaikki se on minulle tärkeä.
Ohjaaja Pier Paolo Pasolini halusi välttää raamattuaiheisia elokuvia yleensä vaivaavan teatraalisuuden ja kuvasi elokuvan mustavalkoisena. Näyttelijät vaatetettiin aikansa köyhällä tavalla. Prameiden lavastusten sijaan kuvaukset tehtiin ulkona kalastajakylissä ja niiden liepeillä. Näyttelijät ovat tavallisia ihmisiä, muun muassa Juudas Iskariotia näyttelee roomalainen rekkakuski ja Jeesuksen äitiä Mariaa vanhana ohjaajan oma äiti. Viimeksi mainitun suorituksesta sanottiin, että sille olisi kuulunut sivuosaoscar mikäli kyseessä olisi amerikkalainen elokuva. Filmiä varten ei ole myöskään tehty erillistä käsikirjoitusta, vaan se sisältää ainoastaan Matteuksen evankeliumissa olevat sanat.
Pasolinin Matteuksen evankeliumia pidetään yleisesti parhaana koskaan tehtynä raamattuaiheisena elokuvana. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että ohjaaja itse ilmoitti olevansa kommunisti, ateisti ja homo.
FENGSHUI VEI MUKANAAN
Anoppini oli rakennuttanut uuden talon ja kutsui sukua Lahdesta tupaantuliaisiin. Siellä huomioni kiinnittyi pöydällä lojuviin kirjoihin, joissa opastettiin uuden kodin sisustamista vanhan kiinalaisen opin, fengshuin, mukaan. Tutkin kirjoja koko illan ja sain ne lopulta kotiin lainaksi.
Luin ensin kirjat kannesta kanteen ja sen jälkeen kaiken Lahden kirjastosta löytyvän. Googlettamalla osumia löytyi sitten melkein 50 miljoonaa. Ei tarvinnut lukea paljonkaan kun huomasi, että kyse on erittäin laajasta opista, paljon muustakin kuin vain sisustamisesta. Lisäksi kirjoja oli eri tyylisiä ja tuntui, että niissä annettiin keskenään aivan vastakkaisia ohjeita. Mitä enemmän luin sitä enemmän menin sekaisin.
Kyseessä kuitenkin on jo tuhansia vuosia vanha oppi, jolla on vankat kannattajansa yhä tänä päivänä. Niinpä päätin, että asiasta on otettava selvä. Kirjauduin opiskelemaan alaa Lontoon fengshui-instituuttiin, jossa luokkani vastaava opettaja oli mestari Schi de Ling.
Suoritin alan perustutkinnon. Sen jälkeen olen muun muassa pitänyt aiheesta kursseja kansalaisopistoissa ja opastanut tuttaviani soveltamaan fengshuita elämässään.
Fengshui ja taikatemput
Jos tuo reitti sisältää negatiivisia asioita ne verotttavat henkisiä voimiasi ja saavat sinut aloittamaan uuden päivän jo valmiiksi väsyneen oloisena. Tutki ajatuksella päivänvalossa reitti mitä aamuisin kuljet ja mieti olisiko siinä parantamista.
Musiikki
Musiikki on aina kuulunut elämääni. Aluksi kyse oli innokkaasta kuuntelusta, mutta soittavassa seurassa sai pian myös soittimen käteen. Naapurin pojan kanssa perustettiin ajan underground-hengen mukaisesti kahden hengen yhtye Onneton lapsuus. Alakerran kerhohuone ja vanha kelanauhuri olivat kovassa käytössä. Syntynyt jälki ei ollut niin taiteellista, mutta innostus oli sitäkin suurempi . Ystäväpiirin suuri hitti oli Never Home Täti.
Ylävire
Uudella vuosituhannella perheessämme tapahtui kitaransoitossa sukupolvenvaihdos. Kun oma soittamiseni hiipui, tarttui poikani Joonas soittimeen ja aloitti uransa komeasti Ylävire-yhtyeessä. Tässä yhtyeen oma kuvaus itsestään Facebook - sivulla, Joonas kuvassa vasemmalla:
|
Ylävire, bändi täynnä iloisia veikkoja. Viisi soittajaa ja yksi joka paikan höylä, joka pitää homman kasassa kameransa kanssa. Olemme tunteneet toisemme jo harvinaisen pitkään, jotkut jopa kaksikymmentä vuotta. Ottaen huomioon bändin ikähaarukan, joka on noin 19-24 vuotta, on tämä jo aikamoinen saavutus. Musiikki ja iloinen virettäjän elämänasenne on ollut osa elämäämme jo pienestä pitäen. Jaamme samanlaisen huumorintajun, tulemme kaikkien kanssa toimeen ja osa meistä on fiksua porukkaa.
Rokkielämä ja bändinä oleminen on meillä lähellä sydäntä. Tavoitteemme on olla kasassa ja soittaa elävää musikkia vielä silloin kuin olemme 80-vuotiaita.
Soitamme mielellämme erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Esiintyminen on koko bändille asia josta nautimme eniten. Tyylilaji repertuaarimme niin omissa kappaleissa kuin muidenkin artistien tuotannosta käsittää pop/rock/blues/reggae tyylilajeihin lukeutuvia kappaleita. Keskitymme pitkälti oman musiikin tuottamiseen, mutta soitamme keikoillamme myös covereita. Teemme omia kappaleita joissa pidämme oman tyylimme, mutta tietenkin olemme ottaneet vaikutteita niin ulkomaalaisilta kuin kotimaisilta artisteilta, esim. J. Karjalainen, Coldplay, Eric Clapton ovat bändin jätkien sydämessä.
Olemme olleet kasassa vuoden 2017 elokuusta lähtien. Keikkoja olemme vetäneet perustamispäivästä lähtien. Ensimmäisen keikan jälkeen olemme kutsuneet itseämme bändiksi ja olemme esiintyneet hyvin monessa ja erilaisissa paikoissa. Nykyään meillä on bändikämppä, pyöritämme osuuskuntaa ja työstämme parhaillamme uutta albumia.
Nähdään keikoilla!
|
ALASTONKUVAUS
Olen harrastanut Suomessa vähän tunnettua valokuvauksen muotoa, taiteellista alastonkuvausta, jo muutaman vuosikymmenen ajan. Valokuvauksen suurista aiheista sen katsotaan kuuluvan vaikeimpiin. Itselläni ensimmäinen kymmenen vuotta menikin omaa linjaa hakiessa. Vähitellen aloin saada mieleisiäni tuloksia. Ennätin olla mukana parissa yhteisnäyttelyssäkin ennen kuin sairauteni pakotti hiljentämään tahtia. Taudin myötä oma näyttely näyttää jäävän ikuiseksi haaveeksi.
Sain aikanaan sysäyksen alalle David Hamiltonin kirjasta Dreams of Young Girls. Miehen työtä kunnioitan yhä edelleen, vaikka oma tyylini muotoutuikin varsin erilaiseksi.
David Hamilton
Toistaiseksi viimeinen julkaistu kuvani. "Pensas" sarjasta "Naisemia":
Usko
Ei taida olla kovin muodikasta sanoa, että uskoo. Tai niin kuin ennen sanottiin, olla uskossa. Minun kohdallani se joka tapauksessa on ollut totta jo yli puolen vuosisadan ajan. Ja vaikka kaikki ei aina suju ongelmitta, niin päivääkään en kadu.
Minulle usko on iloinen asia. En ole koskaan ymmärtänyt kaiken hauskan kieltäviä tuomiopäivän julistajia. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että olen joskus julkisesti laskenut leikkiä tällaisten "uskonveljien" kustannuksella. Vaikka ymmärtää olisi pitänyt.
Moni kysyy mitä usko ihmiseltä vaatii. Minusta oikeampi kysymys on mitä usko ihmiselle antaa. Ja saajana olen vahvasti plussan puolella.
...aukeamaa rakennetaan
Tämä sivu: www.huovilainen.fi
Sivu Lahden kansainvälisestä urkuviikosta: www.urkuviikko.fi.